Johanneksen evankeliumin 12 lukua lukiessa näyttää Johannes kuvailevan perinteisesti kuinka väkijoukko oli valmistautumassa pääsiäisen viettoon. Tietenkin kuvioita muuttaa Jeesuksen saapuminen aasilla, jolloin väkijoukko riemastuu valtavasti, ottaen Jeesuksen kuninkaallisesti vastaan. Kuitenkin Johannes mainitsee yksityiskohdan, mikä ei äkkiseltään kuulosta erikoiselta. John 12:20-21 kerrotaan Jerusalemiin saapuneen muutamia kreikkalaisia juhlimaan pääsiäistä. Tarkemmin sanottuna juhlimaan ja palvomaan Israelin Jumalaa. Israelin Jumalan suurta tekoa kuinka Hän vapautti omaisuus kansansa Egyptin orjuudesta. Mikä tuossa on erikoista? Israel oli osa Rooman valtakuntaa ja kreikkalaisia kuin myös roomalaisia oli ympäri valtakuntaa. Jerusalem oli tuon ajan standardien mukaan kansainvälinen kaupunki joten siellä yhtälailla kulki juutalaisten seassa pakanoita. Onhan nykyään yhtälailla innokkaita matkailijoita jotka haluavat käydä ympäri maailmaa osallistumassa erilaisiin juhliin. Yksityiskohta kuitenkin selviää Filippokselle esitetyssä kysymyksessä. ”Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen.”
Nämä kreikkalaiset olivat kiinnostuneet Jeesuksesta. He halusivat oppia tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisesti. Aikaisemmin tuota kysymystä, John 12:12-19 Jeesus oli saapunut aasin tammalla raikuvan vastaanoton kanssa: ”Hoosianna! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä. Israelin kuningas!” Tämä huuto ei varmasti miellyttänyt Rooman viranomaisia, mutta toisaalta Jeesuksen sisääntulo aasilla vaikutti harmittomalta, joten sotilaat eivät loppujen lopuksi viitsineet mennä väliin. Tietyssä mielessä huudot ja kuninkaallinen vastaanotto oltaisiin voitu ymmärtää kapinointina keisaria vastaan, mutta aasilla ratsastaminen noin ei oikein vaikuttanut miltään todelliselta uhalta. Kuitenkin juhlissa oli nämä kreikkalaiset jo silloin kun Jeesus saapui aasilla. Filippokselle tapaamiskysymyksen esittäneet kreikkalaiset ovat voineet olla juutalaisuuteen kääntyneitä, tai erityisen kiinnostuneita juutalaisuudesta sen yksijumalallisuudesta luonteesta johtuen. Puhumattakaan siitä kuinka Jeesus näytti olleen kriittinen juutalaisia uskonnollisia auktoriteetteja kohtaan, jolloin pakanat kokivat Jeesuksen läheisemmäksi, joka ei asettanut samaan tapaan raja-aitoja mitenkä juutalaiset asettivat pakanoille. John 12:19 Fariseukset harmittelivat keskenään, kuinka koko maailma juoksi Jeesuksen perässään. Jos kerran koko maailma, mikä tuolloin tunnettiin, kääntyi Jeesuksen puoleen, silloin palmunoksia oli heiluttelemassa myös kreikkalaisia. Sanoisin että he vaikuttivat varsin erottuvalta joukolta. Miksi pakanat halusivat heiluttaa palmunoksia juutalaiselle Messiaalle? Mitenkä Israelin vapauttaminen koskisi pakanoita, jotka eivät olleet samaa kansaa? He vaikuttivat varsin rohkeilta, sillä heidän eleensä jos mikä, oltaisiin roomalaisten sotilaiden silmissä nähty varsinaisena isänmaanpetturuutena. Näkivätkö nämä kreikkalaiset Jeesuksessa Messiaan myös itselleen?
Evankeliumeja läpi lukiessa voi jäädä sellainen kuva, että Jeesus ei juurikaan välittänyt pakanoista vaan keskittyi juutalaiseen kansaan. Kuitenkin evankeliumeissa on hetkiä, joissa pakanat kohtaavat Jeesuksen ja näkevät Hänessä enemmän mitä monet juutalaiset. Matt 8:5-13 kerrotaan sadanpäälliköstä, joka oli roomalainen upseeri, pakana. Hän pyysi Jeesusta parantamaan hänen palvelijansa, mutta pyytäessään sitä hän osoitti syvää kunnioitusta Jeesusta kohtaan. Vaikka inhimillisesti maailman silmissä upseeri näytti korkeammalta kuin puuseppä opettaja Jeesus, tämä upseeri koki asemansa Jeesuksen edessä mitättömäksi. Nöyryyden osoituksena upseeri pyysi palvelijansa parantumisen tapahtuvan kaukaa pelkästään Jeesuksen käskystä. Tunnustaen Jeesuksen suuremmaksi kuin mitä hän itse upseerina on. Jeesuksen sanat korostavat upseerin uskon todellisen sisällön: ”Totisesti minä sanon teille: näin suurta uskoa en ole löytänyt Israelista keneltäkään. Minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja asettuvat aterialle Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa.” Jeesus kertoi upseerin uskon tunnustaneen Jeesuksen olevan Messias.
Pääsiäisjuhlissa olleet kreikkalaiset näkivät Jeesuksessa enemmän, kuin pelkän julkisuus hahmon, ihmeitä tekevän juutalaisen mystikon. He halusivat kuitenkin vielä ottaa asiasta selvää ja varmistua Jeesuksen olevan Messias myös heille. Filippokselle esitetty kysymys oli varmistaa Jeesuksen todellinen identiteetti. Filippoksen esittäessään kysymyksen Jeesukselle, vaikuttaa siltä kuin Jeesus ei vastannut kreikkalaisten kysymykseen. Todellisuudessa Jeesus vastasi heidän kysymyksen takana olleisiin isompiin kysymyksiin.
John 12:25-26 ”Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen, mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Jos joku Minua palvelee, seuratkoon hän Minua, ja missä Minä olen, siellä myös Minun palvelijani on oleva. Jos joku palvelee Minua, niin Isä kunnioittaa häntä.” Hän on luvattu Messias jota seuraamalla JOKAINEN saa iankaikkisen elämän ja Isältä kunnian. Ei ole erotteluja.
John 12:28 Taivaasta kuuluu Jumalan ääni. ”Minä olen sen kirkastanut ja vastedeskin kirkastan.” Todistettiin juutalaisille, kuin myös näille kreikkalaisille, että Jeesus on todella Messias eikä valehtele. Tuleva Jeesuksen sovitus koskee kaikkia.
John 12:32-36 Väkijoukossa ihmeteltiin Jeesuksen puheita, erityisesti Hänen sanojaan ”Ja kun minut korotetaan maasta, Minä vedän kaikki luokseni.” He ymmärsivät että Jeesus tarkoitti kuolevansa pian, mutta ajatus kuulosti käsittämättömältä, sillä Kristuksen kuuluisi olla iankaikkinen hallitsija. Monet väkijoukossa odottivat kuitenkin Jeesuksen olleen vallankumouksellinen sotasankari. Kuitenkin taivaasta kuultu ääni viittasi siihen, että Jeesus on selkeästi Jumalan Poika, jota on mahdotonta kyseenalaistaa. Jeesus antaa kuitenkin haasteen, joka on tavallaan samalla konkreettinen vastaus kreikkalaisten esittämään kysymykseen. ”Vielä vähän aikaa valo on teidän keskellänne. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo, ettei pimeys saisi teitä valtaansa.” Jeesus haastoi väkijoukkoa käyttämään vielä oleva aika hyväksi ja tutustua Häneen henkilökohtaisesti ennen ristin kuolemaa. Näiden sanojen jälkeen Johannes kertoo Jeesuksen kätkeytyneen pois väeltä, mutta merkitys on enemmän julkiselta esiintymiseltä poistumista. Jeesus antoi mahdollisuuden väen joukolle, mukaan lukien kreikkalaiset, tulemaan ja keskustelemaan rauhassa Hänen kanssaan.
Johannes ei kerro sen enempää, lähtikö nämä kreikkalaiset Jeesuksen perään sivummalle muusta väkijoukosta vai ei. Jeesus oli loppujen lopuksi vastannut kysymykseen myönteisesti ja vastannut siihen itseasiassa jo aikaisemmin. Matt 21:12-17 Pääsiäisen aikaan pakanoille tarkoitetulla esipihalla Jeesus ajoi rahanvaihtajat pois ja oli kaikkien ihmisten tavoitettavana. Siellä kun pystyi jokainen ihminen olla, siinä missä temppelin sisempään osaan ei ollut pakanoilla mitään asiaa. Erityisesti temppelin uloimpaan, kaikkein pyhimpään, pääsi vain ylipappi kerran vuodessa. Jeesuksen ei tarvinnut mennä temppelin uloimpaan osaan, vaan Hän jäi saastaiselle pakanoiden esipihalla. Siellä paransi sairaat ja oli kaikkien tavoitettavissa. Osoittaen konkreettisesti ihmeiden kautta olevansa todellinen kaikkein pyhin, temppeliä ja sen papistoa suurempi. Hän esikuvallisesti rikkoi raja-aidat kansojen välillä esipihalla, josta näkyi heijastus tulevasta lunastustyön luonteesta, minkä kautta tapahtui lopullinen kansojen vihollisuuden loppu. Ristin sovituksen kautta juutalaiset ja pakanat on tehty yhdeksi kansaksi, Jumalan perheeksi (Ef 2:11-20). Heillä kaikilla on pääsy Hänen kauttaan kaikkein pyhimpään. Tämä kaikkein pyhin, Jeesus, on kohdattavissa siellä missä sinä olet. Hänen pyhyyttä ei tarvitse etsiä kaukaa, vaan Hän on sinun elämäsi esipihalla jo kutsumassa iankaikkiseen elämään.